Emojit ovat nykyään oleellinen osa viestintää. Ne voivat selventää viestin sävyä, jotta vastaanottajan ei tarvitse arvailla, millä mielellä viesti on kirjoitettu. Esimerkiksi pelkkä ”Selvä” voi tuntua tylyltä vastaukselta, mutta ”Selvä 😊” kuulostaa jo paljon paremmalta. Emojien avulla voi olla myös helpompi ilmaista tunteita. Me suomalaiset emme ehkä sanallista rakkautta niin usein kuin vaikkapa amerikkalaiset, jotka…
Kirjavinkki: Kirjoita runo
Kirjoita runoTommi Parkko, Avain 2011 Kenelle: Runojen kirjoittamisesta haaveilevalle tai niitä jo kirjoittavalleTärkeä kiteytys: ”Runoilijan tulee kirjoittaa omasta tämästään, ei muiden tämöistä.” Voiko runojen kirjoittamista opetella vai tulevatko runot inspiraation vallassa valmiina ja annettuina? Parkon mukaan voi opetella, ja Kirjoita runo! : Opas aloittavalle runoilijalle on nimensä mukaisesti tehty tähän oppaaksi. Oppaasta on julkaistu uudistettu…
Ii:ssä vai Iissä?
Pekka on kotoisin Iistä, eli paikannimessä on kaksi i:tä. Miksi Ii taivutetaan ilman kaksoispistettä, mutta i:hin tarvitaan kaksoispiste? Olennaista on se, onko kyse sanasta vai kirjaimesta. Ii on paikannimi, ja se taipuu ilman kaksoispistettä, kuten Helsinki, Oulu tai mikä tahansa paikannimi. Kaksoispistettä ei tarvita sanojen tai nimien taivutuksiin. Ii saattaa kuitenkin sekoittua kirjaimeen. Jos yksittäistä…
Kirjavinkki: Kirjoittamisen ilo
Kirjoittamisen ilo : eli miksi yhä rakastan sanojaHannu Mäkelä, Kirjapaja 2022 Kenelle: Kirjailijuudesta haaveilevalle tai sen kanssa kipuilevalleTärkeä kiteytys (käsikirjoituksen hylkäämisestä tai hyväksymisestä): ”Se on lopulta lähes aina yhden ihmisen mielipiteestä kiinni.” Kirjoittamisen ilo ei ole aiempien kirjavinkkien tapaan varsinainen kirjoitusopas vaan oikeammin kurkistus kulissien taakse eli siihen, millaiset voimat ohjaavat kirjoittajan polkua ja mitä…
Muuttuva käskymuoto
Kuutisen vuotta sitten kirjoitin käskymuodoista (Saa, löydä, tunne), jotka tuntuivat luonnottomilta suomeksi. Saa 70 % alennus! Löydä täydellinen lomakohde! Tunne olosi kotoisaksi! Näitä näkyi erityisesti kansainvälisten yritysten markkinointiteksteissä, jolloin saattoi olettaa alkuperäisen tekstin olleen englanniksi. Nyt vastaavia muotoja näkee myös suoraan suomeksi kirjoitetuissa teksteissä, jopa oppilaitosten materiaaleissa. Suomessa käskymuodolla yleensä kehotetaan tekemään jotain, minkä käskyn…