Arkisissa teksteissä törmää lyhenteisiin tuon tuosta. Lyhenteiden käyttöä kannattaa aina harkita tarkkaan ja selittää käyttämänsä lyhenteet lukijalle. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota oikeinkirjoitukseen, jotta tekstistä tulee huoliteltu ja ammattimainen. Alla kolme vinkkiä lyhenteiden oikeinkirjoitukseen. 1. Käytä vakiintunutta lyhennettäJos on epävarma lyhenteen muodosta, voi suositellun kirjoitusasun tai vaihtoehtoiset kirjoitusasut tarkistaa Kielitoimiston lyhenneluettelosta. Esimerkiksi lyhennettä ”kts.” näkee…
Kategoria: Oikeinkirjoitus
Hupsista! Kirjoitatko sinäkin nämä väärin? VI
Sanastelua-blogissa on aina silloin tällöin listattu tyypillisiä kirjoitusvirheitä. Nyt Hupsista! Kirjoitatko sinäkin nämä väärin? -sarja saa jälleen jatkoa. sanoppaUsein tyypilliset kirjoitusvirheet johtuvat siitä, että sanat lausutaan hieman eri tavalla kuin ne kirjoitetaan. Liitepartikkeli -pa kahdentuu useissa murteissa, joten siksi kahdentuminen lipsahtaa usein myös kirjoitettuun muotoon. Oikea muoto on kuitenkin sanopa. Samanlaista kahdentumista tapahtuu myös muiden…
Täällä ollaan odotettu kevättä
Kaksoispassiivi on rakenne, jossa on kaksi passiivin tunnusta. Puhekielessä sitä käytetään todella paljon, mutta yleiskielessä sen käyttöä ei suositella. Passiivin tunnuksen pitäisi siis näkyä vain pääverbissä. Myönteisessä lauseessa kaksoispassiivia ei ole vaikea huomata, mutta kielteisestä lauseesta sitä ei ehkä niin helposti huomaa. Alla on muutamia esimerkkejä. Täällä ollaan odotettu kevättä. (passiivin tunnus apuverbissä ja pääverbissä)Paremmin:…
Pulmallinen omistusliite
Omistusliitteet (minun kirjani, sinun kirjasi, hänen kirjansa) ovat persoonaa osoittavia tunnuksia, jotka liitetään sanan loppuun. Puhekielessä omistusliitteitä ei aina käytetä, mutta ne kuuluvat suomen kielen yleiskieleen. Yleensä oikean omistusliitteen valinta ei ole vaikeaa, mutta on pulmallisiakin tilanteita. Jos virkkeessä on kaksi tekijää, jotka edustavat eri persoonaa, voi omistusliitteen valinta olla vaikea. Äitisi ja minun lapsuudenkodissa…
Ajatusviiva
Suomen yleiskielessä käytetään pääasiassa kahta erilaista viivaa: yhdysmerkkiä (-) ja ajatusviivaa (–). Ajatusviivan käyttöä virkkeen välimerkkinä, rajakohtailmauksissa ja osapuolten välissä on käsitelty jo aiemmin. Ajatusviivaa käytetään myös muissa ilmauksissa, ja ajatusviivan tilalle saattaa virheellisesti pujahtaa yhdysmerkki erityisesti luetelmissa, miinusmerkkinä ja rahailmauksissa. Seuraavissa esimerkeissä on käytetty oikeaoppisesti ajatusviivaa: Kurssin tavoitteena on, että osallistuja– pärjää –10 pakkasasteessa–…